Kasvihuoneen lämmityksestä

Kirjahyllyssä on WSOY:n kustantama neliosainen kirjasarja Kodin suuri puutarhatieto vuodelta 1984. Sen ensimmäisessä osassa on Satu Typpin kirjoittama parikymmensivuinen artikkeli "Kotikasvihuone". Artikkelissa käsitellään mm. kasvarin rakentamista, sijoittamista, lämmitystä, tuuletusta, ongelmia sekä annetaan katsaus kasvihuoneeseen soveltuvista kasveista.

Lämmityksen yhteydessä todettiin, että alustan lämpötila on kasveille paljon tärkeämpää kuin ilman lämpötila. Alustan lämpötilaa kannattaa mitata ennen istuttamista ja silloin tällöin kesän aikana. Mittaamiseen on hyvä käyttää min/max-mittaria.

Mullan lämpötilan pitää olla vähintään 10-12 astetta, mieluummin 18-20 astetta. Siemenet itävät parhaiten, kun alusta on noin 24 asteinen.

Lämmityskeinoiksi esitettiin sähkökaapeleita, lämminvesiputkia tai ilmakavavia. Tosin todettiin, että nämä tavat ovat aika harvinaisia kotikasvihuoneissa. Mielestäni sähkökapelit on miettimisen arvoinen seikka.

Typpi esitti myös olki- ja lantalämmitystä, jos niitä on saatavana. Olkipaalit pannaan maahan tehtyyn kaivantoon vieri viereen pari kolme viikkoa ennen kasvatusta. Olkia kastellaan perusteellisesti ja niille annetaan typpipitoista lannoitetta sekä kalkkia. Maatuminen alkaa ja käyvät aluksi kuumina. Myöhemmin lämpötila tasaantuu 18-20 asteeksi. Olkipaalien päälle levitetään 20-30 senttiä kasvuturvetta tai multaa, johon taimet istutetaan. Maatuvat oljet kykenevät pitäään lämmön pitkälle kesään.

Vastaavasti voidaan käyttää tuoretta tai vähän maatunutta lantaa. Kehikkoon 30-40 sentin kerrokseksi ja päälle karkeaa kasvijätettä. Kuumimman palamisen jälkeen kasvatuskerros päälle. Lantapohjalla olevia kasveja lannoitetaan niukasti kesän aikana.

Muista lämmityskeinoista Satu Typpi mainitseen sähköisen säteilylämmittimen (energia tulee suoraan kasvien hyväksi, ei lämmitä turhaan ilmaa). Tummia isoja vesiastioita kannattaa pinota tilan mukaan seinustoille. Pinnan tulee olla mieluummin himmeä, jolloin se absorboi parhaiten lämpöä. Pienillä pakkasilla hallaa voi karkoittaa polttamalla kynttilöitä tai pihasoihtua yön yli. Kylmillä ilmoilla luukut ja ovet suljetaan aikaisin iltapäivällä.

Itse mietin tämän artikkelin lämmitykseksi seuraavaa:

• pohjalle Finnfoamia, elikkä suulakepuristettu polystyreenilevyä, ehkä 50 mm paksuinen levy riittää;
• sähkökaapelit voisi asentaa levyn päälle, mahdollisesti putkeen suojaan pistoilta;
• kuplamuovieristys (isot kuplat) sisäpuolelle toukokuussa;
• katolle yöksi heitettäväksi avaruushuopa, joka estää IR-säteilyn karkaamisen avaruuteen;
• säteilylämmitin voisi olla hyvä, pitääkö niitä olla monta? Vai pärjäisikö yhdellä?
• 1,5 kW puhaltimen asennan termostaatin kanssa. Voisiko puhaltimen ilman johtaa jonkinlaisiin mullan alla oleviin kanaviin?

Kasvu ja kehitys 23. helmikuuta 2011

Molemmista chililajikkeista yhdet pomppasivat tänään pinnalle elikkä Apache ja Caribean Antillais. Pussissa luvattiin minimi-itämisajaksi kummallekin 14 vrk; nyt on kulunut 7 vrk kylvöstä. Kylvön tein 16.helmikuuta.

Kasvihuoneen osien rakentaminen on alkanut tänään: tein toisen kattoikkunan puoliksi puuvalmiiksi.

Itämistilanne 22.helmikuuta 2011

Tomaatit Harzfeuer'a lukuunottamatta ovat itäneet ilmoitettua itämisaikaa nopeammin. Erityisesti hitaaksi luvattu Gnom on lähtenyt nopeasti. Huomisesta lähtien saa odotella Harzfeuerin lähtöä. Ja ylihuomenna lähtee Thor'in ilmoitettu itämisaika.

Kasvu ja kehitys 21. helmikuuta 2011

10 taimia on jo noussut pintaan 5 vuorokauden aikana.

Kuva Pluggboxista.

Protoilua kasvihuonemuovilla

Prismasta löytyi kasvihuonemuovia. Rulla maksoi kolmisenkymppiä. Siinä on 33 m2 ja luvattu riittävän 2*4 m kokoiseen kasvihuoneeseen. Rullassa on valmiit suunnitelmatkin kasvarin rakentamiseksi niille, jotka eivät halua itse suunnitella.

Minun pitää ostaa vielä toinenkin rulla, koska laitan kaksinkertaiset seinät.

Kokeilín tehdä protyypin kehysrakenteesta vanhaan ikkunanpokaan, testatakseni asennusta, sopivaa kiristystä ja kuuman sekä kylmän kestoa. Kiristelin kalvon huoneen lämpötilassa ja naulasin kiinni nitojalla. Aika hankala saada täysin suoraksi ja rypyttömäksi. Pitää vielä harjoitella. Vein pihalle -20°C pakkaseen ja kalvo kiristyi rummunkalvon tiukkuudelle. Takaisin sisälle ja kalvo palautui alkuperäiseen asentoon. Tein useita kertoja tätä kylmäkuumakäsittelyä, ja tuntuu, että tuo huoneenlämpötila on sopiva asennuslämpötila. Kylmemmässä ei kannata asentaa, koska kesällä seinistä tulee lepattavat. Eikä liioin paljon kuumemmassakaan, jotta kestäisi pakkasta repeämättä.

Kalvo on siistin näköinen pakkasella.

Kuka muistaa vesisängyt?

Kuka muistaa vesisängyt, 80-luvun hittituotteen. Sellainen oli meilläkin - on vieläkin, mutta purettuna paloiksi. Vesisänkyä lämmitettiin sähkövastusmatolla, joka oli kytketty termostaattiin ja suojajännitemuuntajaan. Tuo matto löytyi varaston uumenista termareineen.

Tuli mieleen, että voisiko sitä käyttää taimikasvuksen lisälämmittimenä kasvatuslaatikon alla? Minulle ainakin tulee jossain välissä tarvetta siirtää osa taimista ulkorakennukseen, jota pidetään normaalisti vain noin 10° C lämpötilassa.

Termostaatissa on säätöaluetta 20 asteesta ylöspäin.

Valaisin taimikasvatukseen

Olen rakennellut valoa taimikasvatukseen. Siihen tulee kolme Megaman'n kasvilamppua ja pituutta hökötyksellä on yksi metri. Runko on alumiinista neliöputkea, johon on niitattu kiinni kolme E27-kierrekantaa. Lisäksi löytyi varastosta pitkien loisteputkien reflektorit eli heijastimet, jotka niittaan runkoon kiinni.

Valaisimen ripustan ohuilla ketjuilla kattoon, ikkunan eteen. Antamaan  lisävaloa taimille. Ulkoa katsottuna koko ikkuna hehkuu violettia. Tuleekohan virallisia vieraita?

Kuvassa valaisin on työn alla, vielä ilman reflektoreita.

Valaisin siemenkasvatukseen

Siemenkasvatusta varten minulla on Megaman Artco -kasvivalaisin, jossa on W1215P viisitoistawattinen loisteputkikasvilamppu.

Valaisin löytyi Kodin ykkösestä hintaan 25€ sisältäen polttimon. Valaisimen olen asentanut Pluggbox -kasvatuslaatikon päälle roikkumaan noin 25 cm päähän taimista. Valaisimelle on luvattu 0,5 metrin etäisyydelle 400 Luxin valoteho. Etäisyyden kaksinkertaistuttua, valoteho pienenee neljännekseen. Reilun parinkymmenen sentin päässä tehoa on sitten ruhtinaalliset 1600 Lux.

Lamppu käynnistyy ajastimella aamuseitsemältä ja sammuu illalla kymmeneltä.

Polttimolle on ilmoitettu kasveille sopiva valon laatu. Sinistä ja punaista aallonpituutta on paljon; kasvien hyljeksimää vihreää valoa taasen on kuristettu pois. Valo antaa oudon tunnelman, siitä ei ole oikein ihmissilmälle sopivaksi valoksi. Erityisesti ulkoa ikkunan takaa katsottuna valo näyttää vieläkin violetimmalta.

Kastelujärjestelmä

Tänään tuli postiin Kivikankaalta tilaamani Tropf-Blumat -kastelujärjestelmä. Sydeemi on tarkoitettu n. 3 m penkkiin, siinä on 12 tippuanturia, letkut ja liittimet. Tuo määrä ei varmaankaan riitä minulle, sitä voi myöhemmin laajentaa. Halusin sen vaan nopeasti käpisteltäväksi.

Systeemi on varsin yksinkertainen, toimii automaattisesti ilman sähköä ja painevettä. Halk. 8 mm muoviletku liitetään ylhäällä (min. puoli metriä) olevaan vesisäiliöön (säiliöliitin oli mukana). Letku asennetaan kulkemaan kasvien vierellä penkin suuntaisesti. Kasvien kohdille asennetaan T-kappalein pistot kohti kasvien juuria, pistoletkut ovat ohuempaa, joustavaa kumiletkua. Ja niin vesi virtaa solkenaan juurille. Mutta nyt seuraa järjestelmän fiksu osuus: pistoletkuihin asennetaan porkkanan näköiset tippuanturit.

Tippuantureissa on keraaminen pää, joka läpäisee vettä tietyissä olosuhteissa. Pää ruuvataan auki ja täytetään vedellä ja pökätään maahan kasvin viereen. Maassa olevan kosteuden veden paine liikuttaa anturin yläosassa olevaa kalvoa joka edelleen liikuttaa puristinta (punainen nuoli).

Kun anturi on kuiva, puristin on alhaalla, vastaavasti anturin ollessa täysin 100% märkä, puristin on ylhäällä. Joustava kumiletku kulkee tuosta puristimen päältä ja nipistyy kiinni tai avautuu puristimen asennosta ja se edelleen maan kosteudesta johtuen. Yläosan ruskealla säätöruuvilla voi säädellä vielä virtausnopeutta tai laittaa koko letku tukkoon, niin ettei pisaraakaan tule kuivaankaan maahan.

Käyttöohjeessa sanottiin, että yksi anturi kastelee halkaisijaltaan 20-25 cm alueen. Pitäisi riittää tomaatille. Saatavana on myös heavy duty -malleja vaikkapa pensaskasveille.

Aika näyttää, miten toimii.

Kasvihuoneen energiankulutuksesta ja lämmityksestä

Seuraavia tietoja kaivoin netistä tomaattien kasvatuksesta (lähde: http://www.ehow.com). Sopivin lämpötilan tomaateille olisi 18-27°C. Alle 13°C lämpötila heikentää hedelmien kehitystä ja alle 10°C saattaa katkaista kokonaan hedelmien tuoton. Maksimilämpö on taasen luokkaa 32°C, jolloin hedelmöittymistä ei liioin hedelmien kasvua tapahdu.

Oman, suunnittelemani kasvihuoneen mitat on esitetty alla.

Runko on puurunkoinen ja verhous on kaksinkertainen, kasvihuonemuovilla ja 28 mm ilmaraolla. Seinien ja katon yhteenlaskettu pinta-ala on n. 21 m2. Karkeasti laskettuna, jos sisälämpötila halutaan pitää 14°C:ssa ja ulkona on 0°C, niin lämmitykseen tarvittava energiamäärä on 1,2 kWh. Vastaavasti -5°C pakkasella vaaditaan energiaa 1,6 kWh ja +10°C lämpötilassa 0,3 kWh.

Alla olevassa käyrässä on esitetty energiantarve:

Tämä on erittäin suuntaa antava laskelma. Kennorakenteiselle (2-kertainen) pätee samat arvot. Yksinkertaisille lasiruuduille energiankulutus on n. 40% suurempi. Puurakenteinen runko energiaystävällisempi kuin alumiininen. Alumiini johtaa lämpöä herkemmin harakoille kuin puu.

Sisäverhous esim. kuplamuovilla parantaa aika hyvin energiataloudellisuutta. Samaten liitosten tiiviys, ovet, ikkunat, räppänät kannattaa tiivistää hyvin.  Kasvihuonemuovin infrapunasuojauksesta minulla ei ole nyt tietoa; jos se on IR-suojattua, lämpö ei säteile yön aikana harakoille. Säteilyn torjumiseksi auttaa kopin päälle heitetty  pakkasharso loimiksi. Sama kuin autojen ikkunoiden huurtumisessa talvella. Katoksen alla ikkunat eivät huurru, mutta taivasalla huurtuvat. Katos estää IR-säteilyn karkaamisen avaruuteen - lämpösäteily heijastuu takaisin autoon.

Näiden laskelmien perusteella ajattelisin, että puolentoista kilowatin auton sisätilan lämmitin riittäisi pitämään kasvarini tarpeeksi lämpimänä tomaateille. Ajattelin asentaa lämmittinen termostaatin päähän; jos ei löydy sopivaa valmista edullista laitetta, voi sen valmistaa vaikkapa lattialämmitystermostaatista.

Lisälämmitystäkin voi virittää näillä sähkönhinnoilla. Mitenkähän mahtaisi lämmittää keväisillä kompostoituvilla haravointijätteillä täytetty 50 litran laastipalju? Ainakin ruohonleikkuun jäljiltä kerätty tuore ruoho käy kompostissa tosi kuumana! Sitten täytyy vielä etsiä vanha Ufox-ilmankostutin vintiltä käsiin, jos se on vielä tallella. Kostea ilma torjuu hallaa.

Kasvihuoneen suunnittelu

Kasvihuone on alustavasti suunniteltu. Sen ominaisuuksista ranskalaisin ympyröin muutamia:

• puurunkoinen, elementtirakenteinen;
• puutavarana Pinotexillä ja valkoisella kuultavalla maalilla käsitelty kuusi;
• sokkeli 50*100 mm kestopuusta;
• verhouksena kaksinkertainen, UV-suojattu kasvihuonemuovi 28 mm ilmaraolla;
• kaksi tuuletusluukkua katossa automaattiavaajilla;
• automaattiset, sähkötoimiset puhaltimet jäähdytykseen;
• pohjan pinta-ala 1,8 * 2,4 metriä;
• räystäskorkeus noin 1,8 m.

Rakennan kasvihuoneesta elementtirakenteisen; esim. sivuseinä koostuu kahdesta elementistä, jotka sitten ulkona kasauksen yhteydessä ruuvataan kiinni. Elementit rakennan, maalaan ja käärin muoviin sisätiloissa. Kasvihuone on mahdollista purkaa pois talveksi. Sitä voi tarvittaessa myös laajentaa. 

Muovit kiinnitetään elementtikehikoihin nitojalla. Päälle lyödään ohuet listat kiinnityksen varmistamiseksi ja ulkonäön viimeistelemiseksi. 

Sähköt ja vedet vedän viereisestä ulkorakennuksesta maahan kaivettuna. Ulkorakennukseen tulee 200 l sininen muovitynnyri, josta vesi painovoimaisesti valuu kasveille Tropf-Blumat kastelujärjestelmän kautta. Luukut avautuvat mehiläisvahasylintereillä. Sähköä tarvitaan valaistukseen, lämmitykseen ja tuuletukseen. Mahdollisesti rakennan lämpötilan valvontaan ja hälytykseen radiotoimisen systeemin sisälle tietokoneeseen liitettäväksi, kaapeli taloon asti olisi hieman liian pitkä (30 m). 

Kasvu ja kehitys 20. helmikuuta 2011

Kasvutaulukon lokeroihin on merkitty kasvilaji, kaupallinen nimi, järjestysluku itämisjärjestyksessä sekä itämispäivä. Eri väreillä ilmaistaan taimen tilannetta; keltainen väri tarkoittaa itänyttä.

Siemenet kylvettiin siis 16. päivä helmikuuta. Ensimmäisenä pinnalle nousi B1 luumutomaatti Incas sunnuntaina 20. helmikuuta - neljän päivän kuluttua kylvämisestä. 

Kuvassa B1, Incas luumutomaatti, ekana. Tästä se alkaa!

Mitä kylvin?

Kylvön yhteydessä laadin Excel-taulukon, jotta siementen kylvöpaikat pysyvät muistissa. Taulukkoon on kätevä tehdän myöhemmin muistiinpanoja kasvun edetessä. Pluggbox'n sarakkeet nimesin kirjaimilla aasta geehen ja rivit numeroin ykkösestä seiskaan. Taimiruukut nimeän, kun se aika koittaa, värillisillä muoviliuskoilla, johon tiedot voi kirjata ylös.

Lokeron ensimmäisellä rivillä on kasvin tyyppi/laji, sitten kaupallinen nimi, kylvökuukausi, itämisprosentti ja itämisaika.

Kylvöt 16.helmikuuta 2011

Siementen idätystä varten minulla on Nelson Gardenin Pluggbox. Plantagenissa käväistyäni hakemassa idätysastioita tarttui tuo muovilaatikko käteeni. Hintaa oli vajaa parikymppiä. Kätevän oloinen laite ja kestävä.

Laatikkoon menee 49 siementä; kaikki paikat täytin. Multana käytin Kekkilän Kaktus- ja kylvömultaa. Multa on turvepohjaista, kuten lähes kaikki Kekkilän tuotteet. Mukaan on sekoitettu hienoa hiekkaa. Turvepohjaisuus tekee mullasta kuitu- ja karikepitoista. Ei välttämättä kauhean kätevää laitettavaksi pieniin lokeroihin. Olisi pitänyt ehkä ostaa Biolanin vastaavaa tuotetta - mahtaako se olla kummenpaa?

Multa siis lokeroihin, kannella painettiin kerralla kaikkiin 49 lokeroon puolen sentin syvyiset kylvökuopat. Yhden siemenen laitoin yhteen kuoppaan. Peittotavaraksi seuloin Kekkilän mullasta tasalaatuisempaa ainesta ja peitin sillä siemenet. Lopuksi reilu kastelu sumutuspullolla ja kansi päälle. Laatikon laiton lämpöiseen paikkaan: 23-25°C.

Lajikkeet

Ostin Plantagenista ja Agrimarketista joitakin siemenpusseja fiilispohjalta. Tuntematta tai tietämättä lajeista mitään. Pyrin hommaamaan erilaisia nimikkeitä. Kasvattelen siemenistä ituja ja taimia ja tutustun paremmin lajeihin ajan kanssa. Se, mitä vien keväällä kasvihuoneeseen ja ulos nähdään sitten. Riippuen taimien onnistumisesta ja siihen saakka kertyneestä kokemuksista.

Tomaattipusseja ostin viittä erilaista:

• kasvihuonetomaatti Harzfeuer;
• luumutomaatti Incas;
• pensastomaatit Bloody Butcher ja Tiny Tim sekä
• amppelitomaatti Gnom.

Paprikoita on:

• Thor ja
• Redskin.

Chilejä ostin:

• Apache ja
• Caribean Antallais.

Alku

Mistä visio kasvihuoneen rakentamisesta alkoi? Viime kesänä eräs tuttavani oli perustanut kasvihuoneen; runkona vanha autoteltta ja päälle muovi. Sisällä kasvoi tomaatteja, paprikoita, kurkkuja ja chiliä. Sato oli runsas ja maukas. Viime kesänä keskustelin myös erään vaimoni sukulaisen kanssa, jonka vanhemmat olivat harrastaneet pienimuotoista kasvihuoneviljelyä vuosikaudet mökillään. Kasvihuone oli vaatimaton, puukehyksinen  muovikalvolla peitetty rakennelma. Mutta toimiva ilman minkäänsorttista automatiikkaa. Ja vihannekset edelleen herkullisia ja työ palkitsevaa.

Viime lokakuussa olimme Rhodoksella syyslomalla. Tutustuin siellä erääseen baarinpitäjään (!), jonka kanssa juttelimme pitkät tovit maailman menosta, Kreikan politiikasta, ... Ravintoloitsija kertoi myös kasvattavansa tomaatteja kotitarpeikseen. Seinustalle taimi ja vettä päälle. Maaperä on ravinteikasta ja ilmanala sopiva. Sato on parikymmentä kiloa kesässä; herkullisia, parempia kuin kaupassa.

Meillä on Lappeenrannassa pihapiiriä 1500 neliötä. Viitisen omenapuuta, perennapenkkejä, koristepensaita ja sitten ruohokenttää. Tontilla 30-luvulla rakennettu talo ja iso ulkorakennus, jossa työtilaa, autotalli, sauna + saunakamari, puuvaja ja puutarhurin varasto. Pihalla on 15 metriä syvä kaivo juomakelpoisine Salpausselän vesineen, jota käytän lähinnä kasteluun. Miksei siihen pihapiiriin kasvihuonekin sopisi?

Päätin sitten syksyllä rakentaa seuraavaksi kesäksi kasvihuoneen. Itse? Siksi, että saan sen rakennettua parilla sadalla eurolla. Alumiinirunkoinen ja kennomuovinen maksaisi kuutisen sataa. Jos ei olekaan kivaa, kasvit paleltuvat tai tuokat syövät, tai innostus loppuu kesken. Taudit tuhoavat. Ei ole paljon hävittävää.

Kasvarista tulee puurunkoinen ja UV-suojatulla kasvihuonemuovilla verhoiltu. Koko on pari kertaa kaksi ja puoli metriä. Elementtirakenteinen. Voin nikkaroida osat talven aikana ja pystyttää nopeasti keväällä. Myös laajennettavissa myöhemmin, jos on tarvetta ja en hanki alumiinirunkoista. Kuvat ja toimintaperiatteet on mietitty jo.

Muuta konkreettista tähän mennessä on:

• kylvetty 49 kpl tomaatin, paprikan ja chilin siemeniä;
• hankittu Megaman'n kasvivalaisin taimikasvatukseen sekä rakennettu puoliväliin asti kolmella Megaman'n kasvipolttimoilla toimiva kasvivalaisin;
• tilattu Kivikankaalta Tropf Blumat -kastelujärjestelmä;
• hommattu kasvihuonemuovia ja protoiltu kelmun kiinnitystä kehykseen sekä testattu lämpö- ja pakkasominaisuuksia;
• mietitty kasvihuoneen energiankulutusaspekteja ja automaatioasioita;
• kylvetty kokeeksi muutamaa erilaista keittiöyrttiä;
• osteltu kaikenlaista pientä alaan liittyvää.

Näistä kaikista toimista kirjoittelen jatkossa lisää.