Kasvihuoneen energiankulutuksesta ja lämmityksestä

Seuraavia tietoja kaivoin netistä tomaattien kasvatuksesta (lähde: http://www.ehow.com). Sopivin lämpötilan tomaateille olisi 18-27°C. Alle 13°C lämpötila heikentää hedelmien kehitystä ja alle 10°C saattaa katkaista kokonaan hedelmien tuoton. Maksimilämpö on taasen luokkaa 32°C, jolloin hedelmöittymistä ei liioin hedelmien kasvua tapahdu.

Oman, suunnittelemani kasvihuoneen mitat on esitetty alla.

Runko on puurunkoinen ja verhous on kaksinkertainen, kasvihuonemuovilla ja 28 mm ilmaraolla. Seinien ja katon yhteenlaskettu pinta-ala on n. 21 m2. Karkeasti laskettuna, jos sisälämpötila halutaan pitää 14°C:ssa ja ulkona on 0°C, niin lämmitykseen tarvittava energiamäärä on 1,2 kWh. Vastaavasti -5°C pakkasella vaaditaan energiaa 1,6 kWh ja +10°C lämpötilassa 0,3 kWh.

Alla olevassa käyrässä on esitetty energiantarve:

Tämä on erittäin suuntaa antava laskelma. Kennorakenteiselle (2-kertainen) pätee samat arvot. Yksinkertaisille lasiruuduille energiankulutus on n. 40% suurempi. Puurakenteinen runko energiaystävällisempi kuin alumiininen. Alumiini johtaa lämpöä herkemmin harakoille kuin puu.

Sisäverhous esim. kuplamuovilla parantaa aika hyvin energiataloudellisuutta. Samaten liitosten tiiviys, ovet, ikkunat, räppänät kannattaa tiivistää hyvin.  Kasvihuonemuovin infrapunasuojauksesta minulla ei ole nyt tietoa; jos se on IR-suojattua, lämpö ei säteile yön aikana harakoille. Säteilyn torjumiseksi auttaa kopin päälle heitetty  pakkasharso loimiksi. Sama kuin autojen ikkunoiden huurtumisessa talvella. Katoksen alla ikkunat eivät huurru, mutta taivasalla huurtuvat. Katos estää IR-säteilyn karkaamisen avaruuteen - lämpösäteily heijastuu takaisin autoon.

Näiden laskelmien perusteella ajattelisin, että puolentoista kilowatin auton sisätilan lämmitin riittäisi pitämään kasvarini tarpeeksi lämpimänä tomaateille. Ajattelin asentaa lämmittinen termostaatin päähän; jos ei löydy sopivaa valmista edullista laitetta, voi sen valmistaa vaikkapa lattialämmitystermostaatista.

Lisälämmitystäkin voi virittää näillä sähkönhinnoilla. Mitenkähän mahtaisi lämmittää keväisillä kompostoituvilla haravointijätteillä täytetty 50 litran laastipalju? Ainakin ruohonleikkuun jäljiltä kerätty tuore ruoho käy kompostissa tosi kuumana! Sitten täytyy vielä etsiä vanha Ufox-ilmankostutin vintiltä käsiin, jos se on vielä tallella. Kostea ilma torjuu hallaa.